Pääsin puhumaan aiheesta oppilaitosjohdon luoti-koulutuksessa. Tilaisuus oli webinaari verkon kautta, jossa puhuivat myös Henrik Paajanen ja Harto Pönkä. Kuuntelijoina oli henkilöitä, joista en tiedä. Enemmän kutsuttuna puhujana ja vielä webinaaarin kautta ei pääse edes näkemään kuuntelijoita. On vain luotettava, että siellä ovat ja edes hieman puheeseen keskittyvät. Chat-keskustelusta ja sen määrästä voi tehdä päätelmiä aktiivisuudesta vastaanottajapuolella.

Onko webinaari hyvää viestintää? Tavoitteena oli herättää ajatuksia ja siten kuulijoita miettimään omia ja organisaationsa tapoja omassa viestinnässään. Vaikuttavuus eli kuinka kuulijat pystyvät kehittämään toimintaansa onkin sitten kuulijoista itsestään kiinni. Hyvyyden (näkyy esim. palautteen kautta) määrittelee se kuinka asiasisältö kohtaa kuulijoiden tarpeet. Jos tiedostettuja tai tiedostamattomia tarpeita tulee tyydytettyä on sisältö ollut hyvä.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen työpaikalla tulee olla työtä tukevaa. Valtaosa työstä tehdään erikokoisissa ryhmissä, joissa viestintä tärkein asia onnistumisen näkökulmasta. On hyvä, että viestintä on avointa, helppoa ja nykyisten hyvien välineiden avulla reaaliaikaista. Reaaliaikaisuus nostaa vuorovaikutustaidot keskiöön. Kun viestin laittaa, on viesti heti muiden luettavissa. Dialogisuuden korostamat taidot ovat olennaisia, vaikka keskustelu olisi ytimekästä rupattelua. TVT-aikakaudella kuvan puuttuessa (viestijän olemusta ei pysty välitämään)  viestintä on edelleen non-verbaalia eli ilmeet ja eleet puuttuvat.

Näistä ja hieman muistakin lyhyitä kohtia kalvoissani.