Monta pohdittua näkökulmaa wikipediaan. Lehti on Tieteessä tapahtuu. http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/319
Aihe ponnahti esille AVO-hankkeen vertaistuotannon laatu -paneelissa.

…on kirja jota parhaillaan luen. On muuten hyvä kirja! Suosittelen. Lasse Koskela, Jari Koskinen ja Pasi Lankinen kirjoittavat osuvasti viestintään liittyvistä termeistä ja teemoista. Kirja toimii hyvänä tietoteoksena, joka avaa tietoon ja viestintään liittyviä kulttuurisiakin asioita. Kirjoittajat ovat toimineet tai toimivat opettajina ja luennoijina. Kirja avaa hyvin nykyisen yhteiskunnan viestinnällistä tilaa ja

Kirjan sisällys alkaa nykyisen teknisen maailmankuvan hahmottamisesta ja kulkee tiedon hankinnan kautta verkostoihin ja innovaatiotoimintaan. Varsinkin verkosto-osuus osuu ytimeen, sillä siinä on kuvattu kuinka viestintä kutoutuu viimeaikaisen teknologian mahdollistamaan yhteisöllisyyteen ja verkostomaiseen yhdessätekemiseen. Luinkin tuon kappaleen ensin, koska se oli eniten omaa kiinnostukseni aluetta lähinnä.

Kirjan kuvitus on hauska ja kiinnostava. Osuvia huomiota käyttäytymisestämme ja toimintavoistamme. Kirjassa jotenkin vähänlaisesti tekstiä ja asiaa. Voisi kuvitella, että aiheista saisi enemmänkin irti. Ehkä kirja on haluttu pitää lyhyenä ja johdantona teemoihin. Kirja on ilmestynyt jo 2007, mutta ei asia ole mihinkään vanhentunut.

Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi -kirja on mainio johdatus siihen mitä verkossa yrityksen ja yhteisön näkökulmasta voi tehdä. Kirja keskittyy markkinointiin, mutta ilmiöt, joihin markkinointi verkossa perustuu on yhteisöllisyys ja ihmisten mielenkiinnon herättäminen. Verkossa on jo palveluja, joissa surffaaja otetaan mukaan tekemään juttua, joka liittyy yrityksen toimintaan. Vai mitä sanot palvelusta, jossa voi itse suunnitella T-paidan kuviot. Suunnitteluun osallistuvat muutkin palveluun eksyneet. Jos suunnittelusta tulee hyvä, yritys valmistaa paitoja oikeasti ja myy niitä. Voisi ajatella, että ostajat ovat jo valmiina.

Kirja on kirjoitettu mukavasti luettavalla otteella ja kirjan parissa vierähtääkin helposti tovi. Tässä voi myös ajatella, että surffaaja on oppija, joka koukutetaan mukaan toimintaan, jossa samalla opitaan. Yhteisölliseen mediaan vahvasti liittyvät wiki ja blogityyppiset palvelut ja näiden yhdistelmät luovat uusia mahdollisuuksia opiskella ja järjestää opetusta. Haaste on siinä kuinka järjestää tavoitteellista ja ohjattua oppmista, johon koulutuksessa pyritään.

Kiitokset kirjoittajille Sami Salmenkivelle ja Niko Nymanille.

Maailmaa skannatessa löysin ja luin Helsingin yliopistossa tehdyn (jo 2006) käsikirjan verkko-opettajlle. Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle antaa poikkeuksellisesti yliopistomaailmaan nähden käytännönläheisiä vinkkejä verkko-opetukseen. On tutkittua, löydettyä, pohdittua, linkkivinkkiä, tietoiskua jne. tässä mainiossa oppaassa. On hyvä lisä aiheen parissa työskenteleville, eikä todellakaan ole mitenkään vanhentunutta asiaa. Oppaan ovat tehneet Erika Löfström, Kaisa Kanerva, Leena Tuuttila, Anu Lehtinen ja Anne Nevgi. Kiitos heille.

Lueskelin HAMKin eLearning Centren julkaiseman oppaan nimeltä Verkko-opetuksen tuotannosta opittua. Opas on mukavan ytimekäs ja avainasiat kokoova teos kuinka verkko-opetusta voi suunnittella ja mitä tulee ottaa huomioon. Verkko-opetus nähdään oppaassa lähinnä kurssin näkökulmasta ja tiiviinä projektimaisena työpakettina. Hankkeessa esiintulleet asiat, ohjeet ja vinkit on hyvin esitetty ja opas on varmasti hyödyllinen kaikille verkko-kurssia suunnitteleville. Verkko-opetus vain ei sitten lopu hankkeen päätyttyä. Hankkeessa on ollut mahdollista resurssoida monia eri asiantuntijoita, mutta opetuksen jatkumossa porukka on sitten vähissä. Yksittäinen opettaja ei välttämättä taidoiltaan osaa kehittää ja uudistaa materiaalia. Opas sopiikin ensimmäiseen verkkomateriaalin ja -opetuksen tuotantoprojektiin, mutta kuinkas sitten, kun materiaalia/opetusta pitäisi käyttää/tehdä hieman toisella tavalla tai jopa ottaa paloja sieltä täältä uudelleenkäytettäväksi toisella kurssilla. Oppaan ovat tehneet Henna Aho ja Jaana Kullaslahti.