Tutustuin uudistuneeseen moodle 2 tiedostonhallintaan ja ajattelin kirjoitella muutamia havaintoja. Voisi sanoa, että tiedostojärjestelmä on uudistunut täysin ja siinä on otettu askel kohti parempaa integroitavuutta. Työkaluluksi on tullut ns. file picker (tiedostonvalitsin) työkalu, jolla tiedostoja sijoitetaan moodlen eri alueille resursseiksi. Poimijan avulla ladatulle tiedostolle voi antaa eri nimen kuin mikä on tiedoston nimi ja siihen voi liittää cc-lisenssi. Samoin tiedosto liitetään aina johonkin yhteyteen esim. kurssiin tai kurssilla jaettuun kansioon, jolloin tiedosto näkyy vain silloin, jos henkilöllä on tiedoston käytön mahdollistava rooli. CC-lisenssin näkyminen tiedoston yhteydessä ei vielä tällä kertaa auennut, mutta ehkä pian, selvitellään.

Tiedosto voi olla näkyvissä yksittäisenä resurssina tai sitten kansiorakenteen sisällä. Kansiorakenteen voi rakentaa itse ja sijoitella tiedostot siihen eri lähdepaikoista. Eli kansio moodlessa ei välttämättä tarkoita samanlaista kansiorakennetta kuin tietokoneessasi. Tiedostot kansioineen – tai vaikka ilman kansiorakennetta – voi tuoda zip-pakettina ja purkaa ne kerralla. Työkalun avulla voi poistaa, nimetä tai siirrellä yksittäisiä tiedostoja tai kansioita. No, tämän oppii parhaitem kun itse pääsee kokeilemaan. Mutta tiedostoa ei voi poistaa, jos se on jossain käytössä. Jos jokin tiedosto ei ole missään käytössä, järjestelmä poistaa sen automaattisesti.

Oletusnäkymä tiedostonvalitsimesta (file picker)

Palvelimen tiedostot tarkoittaa kaikkia moodle järjestelmän kautta näkyviä tiedostoja, joihin sinulla on roolisi mukainen oikeus. Tiedostot ovat kytköksissä aina siihen aktivitettiin, joihin ne on alunperin ladattu ja liitetty. Hakemistorakenteessa (Palvelimen tiedostot, server files) liikkumalla pääset tiedostoihin esim. opettaja-roolissa. Jos et halua tiedoston oletuksena näkyvän kenellekään muulle paitsi niille, joille olet esim. kurssin kautta antanut oikeuden, lisää tiedosto Henkilökohtaisiin tiedostoihin oman sivun (MyMoodle) kautta.

Esimerkkikuva kansio-rakenteesta, jota voi muokata suoraan tässä näkymässä.

Moodlessa on käsite Repositories, mikä tarkoittaa tässä tietovarastoa, josta tiedostot voidaan ladata käyttöön tai kopioida käyttöön. Oletuspaikkoja (repositoreja) ovat ylemmässä kuvassa näkyvät Palvelimen tiedostot, Äskeiset tiedostot, Tiedoston lataus ja Henkilökohtaiset tiedosttot. Ylläpitäjä voi kytkeä käyttöön myös muita enemmän ulkoisia tietovarastoja, kuten Google Docs ja Flickr. Käyttöön otetut paikat näkyvät Tiedostonvalitsimen kautta ja voit sen kautta logata itsesi esim. omalle Google tilillesi ja kopioida tiedoston sieltä kurssillesi. Flickrin tapauksessakin tiedostot kopioidaan tai linkitetään moodleen. Muita mahdollisia paikkoja ja menetelmiä ovat: Youtube videos, Flickr public, Picasa web album, URL downloader, Wikimedia, Alfresco, Amazon S3, Box.net, Dropbox, File system, Legacy course files, Merlot.org ja WebDAV.

Kokeilin Gdocsia ja Flickr-kytkentää ja TOIMI. Alla kuva GDocs-kytkennästä.

Tags:,,,,

Yleisradio on Opettaja.tv -palvelussaan kerännyt ja julkaissut nettipalveluna paljon hyvää AV-visuaalista sisältömateriaalia oppimisen tueksi. Ohjelmaa ajankohtaisistakin aiheista tulee tv:n kautta, mutta suuri tallennetaan nettiin ja on katsottavissa verkon kautta. Nettipalveluun voi käyttäjä luoda käyttäjätunnuksen ja siten jakaa omaa näkemystään ja vinkkejä materiaaleista. Tunnuksen avulla pääsee luomaan oman kansion, suosikkeja ja keskustelemaan. Täydennyskoulutustakin on tarjolla.

Oppimateriaalit on jaettu teemoittain eli aihealueisiin, mutta materiaaleja pääsee hakemaan myös hakusanoilla. Lisäksi voi selata tasoittain esim. lukio, alakoulu, aikuiskoulutus tai oppiaineittain.

Verkossa materiaalin paljous on ongelma, mutta opettaja.tv tuo avuksi tuntikoosteet. Kirjautunut käyttäjä voi luoda tuntikoosteen jonkin aiheen ympärille käyttäen palvelun materiaaleja. Koosteeseen voi lisätä omia tehtävänantojaan. Koosteeseen pääsee oppija ilman tunnuksia. Vau! Juuri tämänkaltaisia työkaluja pitäisi olla enemmän ja kehityksen kulkea siihen suuntaan, jossa opettaja voi helposti käyttää materiaaleja ilman tekijänoikeusongelmia ja luoda oman kokonaisuuden omille oppijoilleen.

Täydennyskoulutusosiossa opettajien on mahdollista suorittaa oikeita kursseja. Hyppytunti on YLE Teemalta tuleva ohjelmasarja ja ohjelmat on katsottavissa myöhemmin Ylen verkkopalvelun Areenan ja tietysti opettaja.tv:n kautta.

Tämä on mainio palvelu. Silloin kun palvelua lanseerattiin Educa-messuilla useita vuosia sitten, olin paikalla ja sain hienon Opettaja.TV kahvimukin! On muuten edelleen käytössä. 🙂

Tags:

Huvittelin Google Earthilla kiertämällä erilaisia paikkoja maapallolla. Se, että Google Eathilla (GE) pääsee minne haluamaansa paikkaan vaan, niin sovelluksen päälle on rakennettu kiertomatkoja (tour). Itsekin sellaisen voi rakentaa halutessaan. GE:tä voi hyödyntää monella muulla tavalla myös, esim. suunnistuskartan ja oman GPS-harhailureittinsä voi ladata Quickroute-ohjelman avulla. GE ja Quickroute ovat omalle koneelle ladattavia ohjelmia.

Kiertomatkoista ensimmäinen, joka ainakin minulle tuli heti avatessani GE:n kiertää Eiffel-tornin, Kristus-patsaan, Grand Canyonin, Sydneyn jne. jopa merenpohjan Titanic aluksen. On hienosti visualisoituja juttuja. Ja kohteita voi itse pyöritellä, katsella eri kulmista ja zoomailla. GE-näkymästä pääsee myös Earth-galleriaan, jossa on valikoima kiertomatkoja kohdetyyppien mukaan. Itse kiersin vanhoja linnoja, löytyy castles hakusanalla tai luokasta 3D-rakennukset. Kiertomatkalla GE hyppää suoraan kohteeseen ja ensimmäisellä kerralla kannattaa pysäyttää eli pistää pause, jotta ehtii näkymä latautua verkon kautta. Kun näkymä ei lataudu enää, eikun uudestaan play-napista ja kohdetta kierretään kuin helikopterista katsoisi. Kohteeseen GE pysähtyy, jolloin voi oikean yläkulman säätimistä hiiren avulla helposti zoomata ja pyörittää kohdetta (tai siis katselukulmaa ja etäisyyttä).

GE-ohjelman sisältö on sidottu GPS-paikkakoordinaatteihin ja siihen on ladattu satelliittikuvaa (lintuperspektiivi) maastosta. Koko maapallo on kierretty tällä tavalla. Hauskaa on, että siinä missä asun on talvella kuvattu maisema, mutta 4km päässä on jo kesällä kuvattu maisema. Omaa asuinpaikkaa kun tulee kuitenkin katsottua. Toki kuva voi olla muutaman vuoden vanhaakin, jolloin kaikki uudet rakennukset eivät näy.

Kuvan päälle voi itsekin rakentaa erilaisia kohteita mm. 3D-kohteita, teitä, rajoja, kylttejä, reittejä jne. Tällä tavoin on tehty useimmat kiertomatkojen kohteet. GE:n kirjastosta löytyy varsin mielenkiintoisia juttuja mm. laivoista ja merenalaisesta elämästäkin. Lisäksi GE näkymässä on maaston korkeustieto mukana ja maasto näyttää, ihan siis 3D:ltä! Samoin Panoramio-palvelun kautta voivat kaikki käyttäjät sitoa omia valokuviaan eri paikkoihin. GE-ohjelman tasot ovat tietynlaisia lisäkerroksia satelliittikuvan päälle. Tasoista voi itse valita mitä haluaa katsella ja näyttää. Dataa voi itse rakentaa, joten GE-palvelu on yksi sosiaalisen median muoto. Opetuksessakin esim. maantiedossa GE:tä käytetään myös.

Tags:,,,,

Tulinpa taas kerran pohtineeksi (reflektoineeksi hienommin sanottuna) mitä onkaan tapahtunut niillä kursseilla, joilla olen verkkoa aktiivisesti käyttänyt. Ajatukset pulpahtavat mieleen kun Moodlen välineitä olen sattuneesta syystä (syvällisesti) tarkastellut ja miettinyt niiden erilaisia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Haluaisin tarkastella ja tietää mitä oppijat lopulta ajattelevat kursseista, joilla on esim. wiki tai vain videotallenteita luennoista. Sitä tulee aina miettineeksi onko tässä mun – kouluttajana, opettajana – ponnisteluissa järkeä ja hyötyä oppijoille. Oppijoiden saama hyöty pitäisi kuitenkin olla ensimmäinen kriteeri minkä tahansa menetelmän tai VÄLINEEN käytölle.

Voin kokemuksesta sanoa, että vaatii paljon uuden opettelua ottaa esimerkiksi sosiaalisen median välineitä käyttöön. En tarkoita tässä pelkän välineen vaan myös tavan ja menetelmän pohtimista, jolla perustellaan välineen käyttö. Perustelussa tulisi olla selkeät argumentit kaikille niille – tai edes yhdelle – hyödyille, joita oppijat saavat välineen käytöstä. Opettajalla ja kouluttajalla tulisi ja tulee olla metodologinen vapaus kurssillansa. Tavoitteet ja sisällöt voivat olla muiden valitsemia ja hienommin opetussuunnitelman kertomia. No, opettaja valitsee menetelmän ja kokeilee uutta ja ihmeellistä. Ensimmäisen kerran kokemukset kertovat paljon ja usein ne ovatkin positiivisia. On pitänyt vain kertoa oppijoille miksi näin tehdään. Miksi ei käytetä sitä vanhaa perinteistä tapaa, kysyvät oppijat usein. Onnekseni oppijat ovat pääsääntöisesti ymmärtäneet uudet opetuksen kehittämisen nimissä tehdyt kokeilut. Saavathen he sen suorituksen kun vain tekevät mitä opettaja haluaa.

Suoritus on kuitenkin se mitä oppijat ensisijaisesti haluavat. On opettajan tehtävä saada opin perillemeneminen suorituksen oheistoiminnoksi. Ihannetapauksessa opin perillemeno tarkoittaa osaamisen karttumista.  Joissain tapauksessa se on vain muistamista ilman oivaltavaa kognitiota ja linkittymistä oppijan omaan tietorakenteeseen. Oppiminen on yksilön oma tapahtuma yksilön omassa päässä! Missään muualla se ei voi olla. Suoritus on myös jokaisen oma henkilökohtainen suoritus, sillä vaikka se tapahtuisi muiden kanssa yhdessä, jokainen saa oman merkinnän.

Tavoitteena on yksilön oppiminen ja osaamisen karttuminen. Tapa, jolla se saavutetaan, on helppo tai vaikea, yksin tai yhdessä, välineillä tai ilman … listaa voi jatkaa. Kouluttajan tehtävä on mahdollistaa ja helpottaa tätä prosessia. Riippuu tavoitteista, sisällöistä ja kohderyhmästä mitä tapoja kouluttaja tai opettaja voi kurssilla käyttää. Reunaehtoja on toki muitakin mutta suurimmat ehdot lienevät tuossa. Tapoja ja välineitä (verkkovälineitä) on paljon, jolloin ongelmaksi muodostuu niiden runsaus. Olisi tiedettävä kaikki ja osattava valita sopiva(t). ? Siinäpä se ? Pysyäkseen kehityksessä mukana opettajan ja kouluttajan ei auta muuta kuin omaksua uutta oman kontekstinsa näkökulmasta.

Verkko mahdollisuuksineen on jo vakiintunutta tekniikaltaan ja kehittyy toki, mutta hitaammin kuin sovellukset esim. blogit, wikit, oppimisalustat. Kaikista hitaimmin kuitenkin muuttuu toimintakulttuuri eli ihmisen toiminta, joten ei ole kiire mihinkään. Hyvä vinkki kehityksessä mukana pysymiselle on se, että ota yksi uusi asia kerrallaan. Teetpä sitten mitä tahansa.

Tags:,

Tein syksyllä esimerkinomaisen oppaan moodleen ruutuvideona. Muutamat yhteistyötahot kun olivat hyvinkin kiinnostuneita laadukkaista ja helposti käytettävistä oppaista. Ruutuvideon jako eli screencast yleistyy nopeasti, josta esimerkkinä esim. youtubesta löytyvät monet  videot. Youtube videot ovat ainakin toistaiseksi laadullisesti heikkoja, vaikka sinnekin sopivasti tekemällä saadaan käyttökelpoistakin jälkeä.

Opasvideo: Moodlen pääsivu

Tags:,,,

Kesän aikana tuli hommattua uusi puhelin mallia Nokia E71, jossa on monia sovelluksia. Hankin sen lähinnä sen takia, että saan siihen käyttökelpoisen kalenterin ja numeromuistion. Paperikalenteri joutaisi sitten pois ja numerot pysyisivät hyvin hallinnassa. E71:ssä on kyllä monta muutakin kivaa ominaisuutta, mutta työn kannalta ensiksi mainitut ovat tärkeimmät. Lähtökohtana pidin myös sitä, että vehje synkronoituu kannettavan osoitekirjan ja kalenterin kanssa. Kalenterina käytän Thunderbirdissa olevaa osoitekirjaa ja siihen integroitavaa Lightning-kalenteria. Eli ovat avoimen lähdekoodin sovelluksia.

Tein töitä aika tavalla, mutta nyt homma kuitenkin toimii. Ratkaisu ei ole jokaisen tehtävissä, koska asensin tietenkin omalle palvelimelle Funambol-nimisen synkronointiserverin. Serveri toimii linkkinä puhelimen ja kannettavan ohjelmien välillä. Funambol oli hankala asennettava, koska avoimesta java-koodistaan huolimatta eivät niukat ohjeet ole kovin hyvin tuettuja. Tuki yms. palvelu on nimittäin maksullista, mutta tukea ja ohjelmistoa löytyykin sitten moniin eri laitteisiin.

E71-puhelin keskustelee Funambol-serverin kanssa SyncML-merkkauskielen avulla ja se lähti toimimaan heti, kun vain sain serverin kuntoon. Kannettavan puolelle löysin Thunderbirdiin Funambol-pluginin, jolla saan synkronoitua kalenterin ja halutun osoitekirjan. Synkronointi pitää ainakin toistaiseksi käynnistää ilman automatiikkaa.

Elämä ilman paperista kalenteria on lähtenyt hyvin käyntiin ja toistaiseksi järjestelmä toimii, mikä on tietenkin pääasia.

Tags:,,,