Tulinpa taas kerran pohtineeksi (reflektoineeksi hienommin sanottuna) mitä onkaan tapahtunut niillä kursseilla, joilla olen verkkoa aktiivisesti käyttänyt. Ajatukset pulpahtavat mieleen kun Moodlen välineitä olen sattuneesta syystä (syvällisesti) tarkastellut ja miettinyt niiden erilaisia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Haluaisin tarkastella ja tietää mitä oppijat lopulta ajattelevat kursseista, joilla on esim. wiki tai vain videotallenteita luennoista. Sitä tulee aina miettineeksi onko tässä mun - kouluttajana, opettajana - ponnisteluissa järkeä ja hyötyä oppijoille. Oppijoiden saama hyöty pitäisi kuitenkin olla ensimmäinen kriteeri minkä tahansa menetelmän tai VÄLINEEN käytölle.

Voin kokemuksesta sanoa, että vaatii paljon uuden opettelua ottaa esimerkiksi sosiaalisen median välineitä käyttöön. En tarkoita tässä pelkän välineen vaan myös tavan ja menetelmän pohtimista, jolla perustellaan välineen käyttö. Perustelussa tulisi olla selkeät argumentit kaikille niille - tai edes yhdelle - hyödyille, joita oppijat saavat välineen käytöstä. Opettajalla ja kouluttajalla tulisi ja tulee olla metodologinen vapaus kurssillansa. Tavoitteet ja sisällöt voivat olla muiden valitsemia ja hienommin opetussuunnitelman kertomia. No, opettaja valitsee menetelmän ja kokeilee uutta ja ihmeellistä. Ensimmäisen kerran kokemukset kertovat paljon ja usein ne ovatkin positiivisia. On pitänyt vain kertoa oppijoille miksi näin tehdään. Miksi ei käytetä sitä vanhaa perinteistä tapaa, kysyvät oppijat usein. Onnekseni oppijat ovat pääsääntöisesti ymmärtäneet uudet opetuksen kehittämisen nimissä tehdyt kokeilut. Saavathen he sen suorituksen kun vain tekevät mitä opettaja haluaa.

Suoritus on kuitenkin se mitä oppijat ensisijaisesti haluavat. On opettajan tehtävä saada opin perillemeneminen suorituksen oheistoiminnoksi. Ihannetapauksessa opin perillemeno tarkoittaa osaamisen karttumista.  Joissain tapauksessa se on vain muistamista ilman oivaltavaa kognitiota ja linkittymistä oppijan omaan tietorakenteeseen. Oppiminen on yksilön oma tapahtuma yksilön omassa päässä! Missään muualla se ei voi olla. Suoritus on myös jokaisen oma henkilökohtainen suoritus, sillä vaikka se tapahtuisi muiden kanssa yhdessä, jokainen saa oman merkinnän.

Tavoitteena on yksilön oppiminen ja osaamisen karttuminen. Tapa, jolla se saavutetaan, on helppo tai vaikea, yksin tai yhdessä, välineillä tai ilman … listaa voi jatkaa. Kouluttajan tehtävä on mahdollistaa ja helpottaa tätä prosessia. Riippuu tavoitteista, sisällöistä ja kohderyhmästä mitä tapoja kouluttaja tai opettaja voi kurssilla käyttää. Reunaehtoja on toki muitakin mutta suurimmat ehdot lienevät tuossa. Tapoja ja välineitä (verkkovälineitä) on paljon, jolloin ongelmaksi muodostuu niiden runsaus. Olisi tiedettävä kaikki ja osattava valita sopiva(t). ? Siinäpä se ? Pysyäkseen kehityksessä mukana opettajan ja kouluttajan ei auta muuta kuin omaksua uutta oman kontekstinsa näkökulmasta.

Verkko mahdollisuuksineen on jo vakiintunutta tekniikaltaan ja kehittyy toki, mutta hitaammin kuin sovellukset esim. blogit, wikit, oppimisalustat. Kaikista hitaimmin kuitenkin muuttuu toimintakulttuuri eli ihmisen toiminta, joten ei ole kiire mihinkään. Hyvä vinkki kehityksessä mukana pysymiselle on se, että ota yksi uusi asia kerrallaan. Teetpä sitten mitä tahansa.

Tein erästä koulutusta varten pienen esityksen wiki-maailmasta. Sivutuotteena syntyi näppärästi pieni ruutuvideoesitys wikisivun luontiprosessista. Kaiken lähdekriittisyyden keskellä wikin lukija voi pureutua siihen mikä on jonkun sivun syntyprosessi. Sivun historia ja keskustelut väittelyineen avaavat lukijalle sitä maailmaa missä kirjoittajat ja kontribuuttorit ovat kirjoitushetkellä. Tällä tavoin voi asennoitua syntyneeseen tietoon ihan eri tavalla ja syntyhistorian tunteminen luo syvyyttä artikkelin tiedon tulkintaankin. Allaoleva video löytyy (laatu heikompi) myös youtubesta esim. hakusanalla ‘wikisivu’.

Wikisivun prosessi

Syksyn opetusurakkani alkoi massakurssilla, jolla on noin 270 opiskelijaa. Se on toistaiseksi suurin kurssi, jota olen hoitanut ja vastuullani pitänyt. Kaikki opiskelijat eivät saa kurssia suorittetua, sillä keskeyttämisiä tulee milloin mistäkin syystä. Yliopistossa tämä lienee aika tavallista.

Kyseessä on elektroniikan peruskurssi (6 op), jossa on 12 x 2h luentoja, 11 harjoituskertaa, tietokoneharjoitustyö ja laboratorioharjoitustyö. Kurssin hallinta menee kahtiajakoisesti sillä ns. virallinen hallinta ja tiedot ovat TTY:n ROCK/POP järjestelmässä ja kurssin käytännön hallinta Moodlessa. Tämä jako on ollut (toistaiseksi) toimiva, sillä opetussuunnitelma (kuvaus kurssista), tentit, salivaraukset ja opiskelijan kalenteri hoituvat sitä kautta. Moodlessa voidaan keskittyä oppimisen edistämiseen ja opetus- ja opiskelutyön jäsentämiseen. Lisäksi käytän erillistä PrePost-järjestelmää alkukartoituksen (esitietojen ymmärryksen testaus) tekemiseen.

Olennaista isolla ja miksi ei pienelläkin kurssilla on hyvä suunnittelu ja tarkat pelisäännöt. Suoritusohjeiden ja sääntöjen selventäminen kurssin alussa vähentää merkittävästi kyselyitä. Siltikin kyselyitä tulee aina jonkin verran. Jollakin on aina jotain poikkeavaa. Opiskelijat (vaikkakin vapaassa akateemisessa yliopistossa) pitävät siitä, että opiskelu ja kurssin asiat ovat hyvin ohjeistettu ja jäsennelty. He pitävät siitä, että heille luodaan selkeä tikapuu kohti kurssin tavoitteita. Tikapuu, jossa askelmat ovat riittävän lähekkäin toisiaan.

Koska en voi aikapulan enkä toisaalta kirjan kustantajan takia jakaa luentokalvoja , niin olen tehnyt ruutuvideot luentoesityksistä. Tämä on useimmille opiskelijoille ollut uusi asia, mutta ensimmäisten kyselyjen perusteella he pitävät niitä erinomaisena mahdollisuutena palata luentoon ja lähes poikkeuksetta hyödyllisinä. Ruutuvideoiden teosta onkin jo aikaisempi blogi-merkintä. Kalvoja kuitenkin silti kovasti kaivataan. On kuulemma helpompi arkistoida ja ehkä sitten helpompi lukea niistä tenttiin kuin kirjasta. Kirja on kuitenkin käytännössä kaikkien saatavilla (300 kpl kirjastossa).

Arvosanat on annettu ja palaute on saatu. Meni hyvin. Oppijat kokivat aikataulun tiukaksi, olihan 5 opintopisteen kurssi 5 viikossa napakka suoritus. Aikataulu oli tosin viilattavissa ja oppijoiden itsensä päätettävissä kurssin alussa. Heinäkuun alku oli kuitenkin mukava aloitus lomalle ja kurssin lopetukselle. Sopi ainakin opettajalle hyvin, mutta muutamilla oppijoille opiskelu jatkui muilla kesäkursseilla.

XWS tuotti harmaita hiuksia keskeneräisyydellään, mutta sillä kuitenkin pärjättiin ja toimi tarkoitukseensa nähden lopulta ihan hyvin. Tekstin syötössä oli ongelmia, koska monet copy-paste tavalla toivat tekstiä wordista. Tässä tekstieditorin ja wiki-editorin yhteistoiminnassa täytyy olla tarkkana, sillä kaikki word tms. piilokomennot sotkevat erittäin lahjakkaasti wiki-editorin tyylimäärittelyt. Eli vinkkinä tee aina niin, että kirjoitat tekstin vaikka ascii-editoriin (esim. notepad tai wordpad) ja vasta sitten ilman piilotettuja tyylikomentoja tuot tekstin wiki-editoriin. Muotoile teksti vasta sitten wikieditorissa mieluiten käyttäen wiki-syntaksin mukaisia komentoja. Näin toimien saat parhaimman näköisen lopputuloksen.

Parasta oppijoiden mielestä olivat luennot netin kautta. Käytin nettiluentojen pitoon Adobe Connect Prota (ACP), joka toimi hyvin. Jos oppija ei päässyt seuraamaan (yhdessä!) sovittuja luentotunteja, hän sai seurata ne kahden vuorokauden kuluessa äänitteenä ja kirjoittaa niistä korvaavan lyhennelmän. Wiki- ja blogikirjoituksina oppijat vastasivat annettuihin tehtäviin. XWS:n kautta oppijat näkivät toistensa tuotokset ja saivat omiin tuotoksiin apua tai sitten toisenlaisen näkökulman. Heillä oli nimittäin aktiivisuuspisteiden metsästys mahdollista kommentoimalla toistensa kirjoituksia. Alussa kommentointi oli useista tuntunut hieman teennäiseltä, mutta kurssin loppua kohden olleen helpompaa.

Ohjaamallani kesäkurssilla käytetään työtiloja, jotka on luotu Xwiki-sovelluksen avulla. Xwiki on wiki-sovellus, jonka päälle on rakennettu wikin lisäksi monia muita innovatiivisia sovelmia. Opiskelijat olivat jonkin verran epäileväisiä kuinka täysin uusi toimintamalli lähtisi toimimaan perinteisen luennoinnin ja harjoitusten sijaan. Kesäkurssi on nyt yli puolenvälin ja takkuisen alun jälkeen näyttää toimivan hyvin. No, palautetilaisuus viikon päästä kertoo asiasta lisää.

Tarkemmin ottaen käytin siis Xwikin XWS sovellusta, jossa käyttäjät saavat luoda itselleen niin monta työtilaa kuin haluavat. Jokaisessa työtilassa on käytössä seuraavat työkalut: wiki, blog, tiedostot ja kuvagalleria. Lisäksi työtilan avoimuuden ja/tai käyttäjät saa määrätä itse. Voi olla täysin privaattitiloja tai sitten kaikille täysin avoimia ja muokattavissa olevia tiloja. Eli tilojen oikeudet, kuka saa tehdä mitäkin, voi määrätä tilan perustaja itse. Tällä yksinkertaisella perusrungolla voi tarkemmin ajatellen tehdä jo hyvin paljon. Tiedostot-työkalu pitää huolen omista tiedostoista ja kuvagalleria tallettaa kuvat. Tosin kuvat saa wikisuille wysiwyg-editorillakin näppärästi.

Kurssilla käytin työtiloja oppijoiden tuotosten raportointiin. Oppijat rakentavat/kirjoittavat vastauksia oppimistehtäviin tilaansa, johon muilla on ainakin lukuoikeus. Tällöin kaikki pääsevät katsomaan toistensa tuotoksia ja kommentoimaan niitä. Kokemuksena perinteiseen opiskeluun tämä on aivan uusi. Onhan oppijoiden tekemät raportit arvioinnin jälkeen yleensä roskiin joutuneet. Nyt kaikki tuotokset jäävät talteen työtilaan myöhemminkin helposti saataville.