Jonkun aikaa Suomessakin on kohistu Flipped Classroom -termillä nimitetystä opetusmenetelmästä. Asia on hieman herättänyt ihmetystä, ja monet opettajat ovat sitä jo kokeilleetkin tai ottaneet käyttöön. Kokemuksista on kirjoitettu moniin blogeihin. Linkkejä on tuolla lopussa.

Kyseessä ei ole uusi menetelmä, mutta nykyinen tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvu ja murros suomalaisissakin kouluissa ja oppilaitoksissa on nostanut menetelmän parrasvaloihin. Muunmuassa matematiikan opetuksen parissa työskentelvät muutamat opettajat käyttävät menetelmää. Menetelmää voi soveltaa muissakin oppiaineissa tai kursseilla.

Perinteisesti on opittu tapaan, jossa lähitapaamisessa tai tunnilla opettaja kertoo tai luennoi tai esittää oppijaryhmälle uuden suunnitelman mukaisen opittavan teorian tai asian. Tämän jälkeen oppijat saavat opettajalta kotitehtäviä, joilla harjoitellaan uuden asian tai teorian soveltamista. Järjestys on siis se, että ensin lähitapaamisessa opettaja esittää uuden asian ja sitten ryhmä hajaantuu tekemään tehtäviä.

Käänteisessä tavassa onkin toisinpäin eli ennen lähitapaamista teoria tai uusi opiskellaankin mahdollisimman hyvin jo kotona ja tunnille tullaan tekemään kotitehtäviä. Opettaja on saattanut tehdä opetusvideoita tai muuta materiaalia, joista asiaa on omaksuttu ikäänkuin kotitehtävänä. Ja tunnille tullaankin asiaa kertaamaan tehtävien tekemisen merkeissä.Hyvä esimerkki tästä ovat matematiikkaan tehdyt mainiot suomalaiset opetusvideot.

Mitä hyötyä käänteisestä opetusmenetelmästä on?

Tunnilla oleva aika käytetään nyt yhdessä (tai joskus yksilölliseen) tekemiseen, ja opettaja kiertää auttamassa ja/tai oikomassa väärinymmärryksiä. Tunnin aika käytetään aktiivisesti harjoittelemiseen. Tällöin yhdessä olemisesta on eniten hyötyä oppimisen näkökulmasta – voi kysyä myös kaverilta. Jos tunnin aikaa käytetään luennointiin ja oppijat passiivisesti kuuntelevat, voi se olla vähemmän hyödyllistä.

Tunnilla opettaja kiertää auttamassa yksilöllisesti. Oppijat ovat eri tasoilla ja etenevät eri tahtiin. Tämä menetelmä sallii yksilöllisen etenemisen ja jopa paremman eriyttämisen. Toiset oppijat voivat suorittaa kurssin ja oppia asioita nopeammin kuin toiset. Opettaja pääsee keskittymään paremmin vaikeimpiin asioihin ja enemmän ohjausta vaatiiviin oppijoihin.

Menetelmä korostaa oppijan aktiivista roolia oppimisensa mahdollistajana. Yleensä aktiivisuus tarkoittaa enemmän työtä, jota oppija tekee. Oppija ponnisteleekin nyt teoria tai uuden asian omaksumisessa ja tulee sitten tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN aiheesta lisää.

Teorian esitys tai luennointi on siis siirretty itsetehtäväksi kotityöksi ja kotitehtävät tullaankin tekemään tunnille – siis KÄÄNTEINEN opetusmenetelmä. Classroom sana kuvaa luokkahuonetta, mutta menetelmä sopii muuallekin. Asian selittäminen on vain helpointa näin. Itse nimitän tapaa käänteiseksi opetusmenetelmäksi, jos sitä nyt pitää erityisesti joksikin nimittää.

Lisää aiheesta:
http://www.knewton.com/flipped-classroom/

Suomalaisia opetusvideoita mm. matematiikkaan ja kemiaan:
http://opetus.tv/

http://edumol.fi/

Yksilöllisen oppimisen opetusmalli
http://maot.fi/oppimisymparisto/yksilollisen-oppimisen-opetusmalli/

 

Tags:,,

Tämän vuotisessa ITK-ohjelmassa on monipuolisuutta ja ilmiöpohjaisuutta oikein kunnolla. Teemaseminaareistakaan ei löydä yli muiden nousevaa aihetta, joka veisi huomion muilta. Foorumiohjelma on kirjava, mutta siten tietysti löytyy jokaiselle jotakin. Yksi teema, joka löytyy useista ohjelmaotsikoista ja on taustalla, on sosiaalisuus ja yhdessä tekemisen korostaminen. Mielenkiintoista on nähdä kuinka videoiden ja 3D-maailmojen käyttö näkyy ITK:ssa.

Ohjelman mukaan ITK takaa tänäkin vuonna tuttua positiivista iloista pörinää ja konferenssi atmösfääriä. Hektinen kaksipäiväinen tunnelmakokemus on kohta käsillä ja 20 vuotisen ITK:n juhlailtaohjelma tansseineen nostattaa hien pintaan. Ainakin tanssijoilta.

Tags: